Milloin tulisi suorittaa asunnon kuntotarkastus?

Asunto

Asunnon kuntotarkastus kertoo asunnon omistajalle sekä mahdolliselle ostajalle, missä kunnossa asunto tosiasiassa on. Ammattilaisen tekemä kuntokartoitus voi kertoa sellaisistakin asioista, joita asunnon omistaja ei kuvitellutkaan asunnossa olevan. Kuntokartoituksen perusteella tiedetään, mitä remontteja, huoltoja tai korjauksia asunnossa tulee tehdä, jotta rakenteiden kunto ei heikkenisi.

Kuntotarkastus kannattaa teettää alan ammattilaisella. Naapurin Erkillä saattaa olla kokemusta putkista, mutta ei tietoa esimerkiksi yläpohjarakenteista tai märkätiloista. Asuntoa myydessä asiantuntijan tekemä kuntoarvio vakuuttaa ostajan varmemmin kuin Erkin todistus siitä, että hyvä se on.

Koska asunnon kuntotarkastusta tarvitaan?

Omakotitalon tai kesämökin myyjän kannattaa teettää asunnon kuntotarkastus jo ennen asunnon myyntiin laittamista. Näin ostajan vaatima kuntotarkastus ei tuo tullessaan yllätyksiä, ja asunnon voi myydä huolettomin mielin. Myyjän vastuu kaikista kiinteistön virheistä kestää viisi vuotta! Jos asunnossa on joitain ongelmakohtia, on niistä hyvä olla tietoinen jo ennen myyntiprosessia.

Ostajan kannattaa vaatia kuntotarkastusta, jos myyjä ei sitä jo ole teettänyt tarpeeksi luotettavalla taholla. Kuntotarkastuksen perusteella ostaja saa kuulla, onko tarpeen teettää esimerkiksi viemäriremontti, tai kuinka monen vuoden sisään katto pitäisi uusia. Pintakosteusmittaus kertoo, jos rakenteissa on kosteutta. Kuntoarvio toimii samalla myös eräänlaisena huolto-oppaana tuleviksi vuosiksi, sillä siinä on usein suositeltu myös erilaisia huoltoja, kuten julkisivujen maalaamista.

Toki asunnon voi kuntotarkastaa ilman vuokra-aikeitakin. Kun rakennusta huoltaa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, kestävät rakenteet pidempään. Katto pitäisi tarkastaa pari kertaa vuodessa, viemärit taas noin kymmenen vuoden välein. Jos tilaa kerralla koko rakennuksen kuntotarkastuksen, saa kattavan arvion siitä, mitä kaikkea lähivuosina pitäisi teettää.

Mitä kuntotarkastuksen aikana tutkitaan?

Kuntotarkastus toteutetaan pääasiassa aistinvaraisesti, eli katsoen, haistaen, kosketellen ja tarvittaessa myös maistellen. Harjaantuneen kuntotarkastajan silmät havaitsevat kaikki puutteet rakennuksen sisä- ja ulkotiloissa, kuten puuttuvan aluskatteen, halkeilleen sokkelin tai sisäkatossa olevat tummentumat. Ummehtunut haju kertoo lähes aina kosteudesta. Kellarissa tai välikatolla ei pitäisi haista tunkkaiselle, sillä se saattaa olla merkki perustusten kastumisesta tai katon vuotamisesta. Myös asunnon sisällä pitäisi olla hajutonta. Välistä tarvitaan myös tuntoaistia ja makuaistia. Makuaistin avulla voidaan tarkastaa vesijohtovesi, minkä huono laatu voi kertoa putkiremontin tai vedensuodatusjärjestelmän tarpeesta.

Sisätilojen kuntotarkastus

Kuntotarkastus suoritetaan yleensä rakenteita avaamatta. Jos erikseen sovitaan, on mahdollista tehdä porauksia ja selvittää se, onko rakenteissa kosteutta. Rakennuksen omistaja tuskin antaa lupaa porauksiin, ainakaan kylpyhuoneessa. Jos kylpyhuoneen seinään tehdään reikä, menee vesieristys pilalle. Jotta vesieristys voitaisiin uusia, on kaikki kylpyhuoneen seinät sekä lattia purettava ja koko eristys uusia. Sitten on vuorossa seinien ja lattian laatoittaminen uudelleen. Työlle tulee helposti hintaa kymppitonni tai jopa enemmän, jos kylpyhuone ei ole mikään pieni koppero.

Rakennuksessa voi siis olla kosteutta, vaikka kuntotarkastus antaisi kiitettävät paperit. Pintakosteusmittaus antaa kuitenkin osviittaa siitä, onko syytä epäillä kylpyhuoneen tai muiden huoneiden rakenteiden kastuneen.

Myös lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteet tarkastetaan kuntotarkastuksen yhteydessä. Tärkeää on tarkastaa myös sähköistys sekä ilmanvaihto. Erityisesti märkätiloissa pitää olla tehokas ilmanvaihto! Ilmanvaihto on monien vanhojen rakennusten ongelma, sillä aikaisemmin pyykki ja ihmiset pestiin ulkorakennuksissa, ei asunnon sisällä. Märkätilojen rakentamisen yhteydessä ei ole välttämättä huolehdittu ilmanvaihdosta. 

Ulkopuolen kunnon tarkastus

Tarkastus

Kuntotarkastaja tutkii märkä- ja muiden sisätilojen lisäksi myös rakennuksen perustukset, alapohjan ja rakennuksen vierustan. Vanhat talot ovat usein vailla salaojia, välistä myös kunnollista sadevesijärjestelmää. Salaojattomuus on voinut aiheuttaa kosteutta perustuksiin. Sokkelin värimuutokset ja halkeamat viittaavat kosteusvaurioihin. Matala sokkeli on erityisen ongelmallinen. Jos salaojat puuttuvat tai ovat uusimisen tarpeessa, kannattaa varautua noin 15 000 euron remonttiin.

Kuntotarkastuksen aikana tutkitaan myös ulkoseinät ja julkisivut. Julkisivuremontin ohella (alkaen noin 10 000 euroa) tai sen sijaan saattaa olla tarvetta ikkunaremontille. Ikkunoidenkin uusiminen maksaa noin kymppitonnin.

Julkisivujen lisäksi kuntotarkastaja kiipeää katolle, ja ahtautuu mahdollisuuksien mukaan myös yläpohjaan. Vuotava katto pitää korjata, ja mahdollisesti kastuneet kattorakenteet uusia. Jos katto on vanha (esimerkiksi yli 40-vuotiasta peltikattoa voi jo pitää vanhana), voi kattoremontti olla se paras vaihtoehto. Myös kattosaneerauksen hinnat lähtevät kymppitonnista ja kasvavat katon koon, katemateriaalin laadun ja esimerkiksi katon yksityiskohtien runsauden perusteella. 

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest